Joulukalenterin luukut 17 - 20

Piialta sain korurasian ja koruja, Merjalta upean miekan, Railalta taskumatit herralle ja rouvalle ja Johannalta kauniin seinäkellon. 

Mariannelta sain kesäisen hatun ja kassin.

Korurasian korvakorut olivat niin pienet, että hädin tuskin pystyin näkemään ne. Vanha Samsungin kamera kuitenkin tarkentaa yllättävän hyvin, paremmin kuin silmät. Ostin sen vuosia sitten kuopukselle Kodin Anttilan poistoista ja olen sen nyt kaapannut kun kuopus osti itselleen uuden kameran. 

Hattu ja laukku sopivat upeasti Meille joka haaveilee joululomasta Toscanan auringossa. 

Lotta ja Peik selvisivät jouluruuhkasta kauppakeskukseen ja ovat nyt supermarketin kassajonossa 37. ja 38. Huh huh..

Tulikohan taskumatit ostosreissulle mukaan...?

Joulukalenterin luukut 13 - 16

Uskomattoman hienoja lahjoja ilmestyi taas joulukalenterin luukuista. Piialta tuli rasia, kello, hajuvesipullot ja ikkunaan laitettava sydän, Merjalta naulakko hattuhyllyineen, Railalta luminen kukkaruukku, Johannalta Monopoli ja Mariannelta nahkakantisia kirjoja.  

Lotta ja Peik ovat juuttuneet jouluruuhkaan, joten tavarat löytävät paikkansa vasta myöhemmin. Monopoliakin pääsee pelaamaan vasta  jouluruokia sulatellessa.

Joulukalenterin luukut 9-12

Piialta sain laukun jonka sisällä oli ristikkolehti sekä pussin ja rasian pikkuisia askartelutarvikkeita, Marjalta Tupperware-astian täynnä punaisia muovipalikoita, Railalta teräväkärkiset askartelusakset ja Johannalta joulupipareita sekä uunipellillä että lautasella. 

Aah, rauhallinen kahvihetki kesken joulukiireden kera uunituoreiden pipareiden ja ristikoiden.

Mei on valmistanut lounaaksi valtavan isoja riisinyyttejä ja aikoo ottaa koko Tupperware-rasian mukaansa rakennustyömaalle. Remonttia tehdessä tulee aina valtava nälkä. 

Joulukalenterin luukut 5 - 8

Keittiöremontti (ja astiakaaos) on vihdoin ohi ja puhtia riittää taas blogin päivittämiseenkin. Onneksi kalenterin paketit eivät menneet sekaisin vaikka nukkekodit jäivätkin viimeiseen nurkkaan astialaatikoiden taakse.

Piialta sain porkkanoita ja paprikan laatikossa sekä pussillisen helmiä, Railalta Turun tuomiokirkon pienoismallin, Merjalta metallisen amppelin ja Johannalta kynttilänjalat. 

Kynttilät sopivat kauniisti Lotan ja Peikin makuuhuoneeseen. 

                                Amppeli voisi sopia olohuoneeseen ....

...tai portaikon yläpäähän mutta ehkä pitää kokeilla uudelleen kun kaikki lahjat on aukaistu.

                  Mitäs kaikkea porkkanalaatikkoon tarvitaankaan...

Arkkitehtiopiskelija Ling Mei on innoissaan upeasta pienoismallista. Turun tuomiokirkon  pitkä rakennushistoria ja eri aikakausien tyylisuunnat  ovat arkkitehtuurisesti erittäin kiinnostavia. Tämä menee kyllä remontin edelle.

Kiipeilijät

Mitäs liikettä uudessa tiskialtaassa näkyy? 

Heeiii!!! Täällä!! 

Hmph, kaikkeen sitä joutuukin..Joulun alla vielä tiskiallaskiipeilyä.. Tultiin sitten tiskialtaaseen kun se tuntuu olevan kiinnostavin asia nykyään. 

Joulukalenterista on aukaistu vaikka kuinka monta lahjaa, mutta eipä näy kuvia eikä kirjoituksia. Tässä on lahjanaruakin todisteeksi. 

Uups, taisi joulukalenteri jäädä keittiöremontin jalkoihin..  Huomenna alkaa joululoma ja toivottavasti täälläkin alkaa taas tapahtua. 

6. joulukuuta

Sain Tiialta kalenterivaihdossa rasiallisen Finlandia-marmeladikuulia ja kolme kirjaa. Nam.. Tiian kanssa vaihdetut paketit onkin nyt aukaistu ja ihanat pikkuesineet löytäneet paikkansa.  Kiitos vaihdosta! 

Itsenäisyyspäivän rentoa tunnelmaa marmeladikuulien ja uusien kirjojen parissa.  

4. joulukuuta

Kalenterivaihdossa sain ensimmäisenä päivänä Piialta jälkiruokamaljat, kakkukuvun jossa oli  kerroskeksejä ja kauniin hyllyn. 

Toisena päivänä sain Merjalta soman peltirasian, joka on kuin pikkuinen talo. Rasialle löytyy heti käyttöä, koska ensi viikolla alkaa keittiöremontti ja keittiön työpöydältä pitää siirtää myös nukkekotiaskartelut turvaan.

Kolmantena päivänä sain Railalta mosaiikkeja ja liimaa. Hmm.. kaakelipintainen ruokapöytä voisi näyttää hyvältä.

Neljäntenä päivänä sain Johannalta jouluisen limpun, ihanan leikkulaudan ja veitsen. 

 Voiko olla sen parempaa kuin tuore leipä aamukahvin kanssa...

                                     ...ja jälkiruoaksi keksiä ja jätskiä. 

   
Valkoinen hylly on kuin tehty eteiseen, kunhan sen vain saa suoraan. 

 "Vähän enemmän oikealle, eikun nyt meni liikaa, vasemmalle hiukan  ja sitten ylös..."
        

3. joulukuuta

Naantalin nukkekotikerhossa vietimme hiukan pikkujoulua ja vaihdoimme pikkupaketit. Sain Heidiltä suloisen nallen, enkelin ja tontun. 

Kalenterivaihdossa sain Tiialta neulatyynyn jälkiruokamaljassa. 

Nalle löysi heti paikkansa Lotan ja Peikin lapsuuden lelujen joukosta, enkeli ja tonttu sopivat ikkunalaudalle  ja neulatyyny sai Lotan sormet syyhyämään.. 

                                            Onkohan kangaskauppa tänään auki? 

Ensimmäisen adventin aamu

Naantalin Nukkekotikerhossa teimme Merjan, Piian ja Johannan kanssa kalenterivaihdon. Sen lisäksi olen mukana parilla paketilla kahdessa muussa vaihdossa.


Varhain ensimmäisen adventtiaamun aamuna Peik havahtui unestaan kummallisiin ääniin. Kolinaa ja rapinaa, siirtelyä ja raahaamista.. Mitä nyt? Tekeekö naapuri tähän aikaan sitä remonttiaan? Ihan kuin ääni tulisi lähempää.. Ei kai taas hiiriä?  Nyt ne kyllä saavat kyytiä!

MItä ihmettä?! Peikin suu loksahtaa auki kun hän avaa oven. Olohuone on täynnä lahjoja, niitä on lattialla ja sohvalla ja kuusen alla. Peik kahlaa lahjojen seassa ja kääntelee ihmeissään paketteja. 

Uninen Lotta ilmestyy ovelle ja tuijottaa vain lahjoja. Valtavasti lahjoja. Onko tämä unta? 

Lotta ja Peik tutkivat ihmeissään joululahjoja. Lahjoissa ei ole nimiä, vaan numerot. Ahaa.. kysessä onkin jonkinlainen koodi. Hmmm.. pieniä numeroita.. suurin näyttää olevan 24. Kun paketteja on laitettu numerojärjestykseen, alkaa tilanne näyttää selkeämmältä, ehkä.. Ihan kuin iso joulukalenteri?  No jopas! 

Uups, talonväki heräsi kesken kaiken, taidan toimittaa tämän myöhemmin.

Iiik hiiriä!!

Lotta on leiponut pipareita koko iltapäivän, mutta viimeisen pellillisen kanssa tapahtui vahinko. Kuuma pelti putosi käsistä ja kaikki piparit vierivät pitkin lattiaa. 

Piparit vierivät  mitä kummallisempiin paikkoihin ja Lotta sai kontata pitkään lattialla, mutta lopulta viimeinenkin pipari on pellillä. Ohhoh, Peik on sillä aikaa ruuvannut kauhatelineen seinään. Nyt maistuisikin kahvi ja uunituore pipari.

Lotta ja Peik ovat istuskelleet kaikessa rauhassa kahvilla kun lattialla vilahtaa jotain..  MItä ihmettä? Ja taas.. jotain harmaata.. ja nopeaa.... Hiiri!!!

Todellakin!! Hiiri mutustaa lattialle pudonnutta piparia!! Ja toinenkin hiiri!!

Lotta ja Peik lähtevät hurjaan hiirijahtiin, mutta hiiriä tulee aina vain lisää. Hiiret vilistävät yläkertaan ja Peik huiskii niitä mattopiiskalla, mutta hiiret ovat nopeita kuin..ööh... hiiret. Ne livahtavat mikä minnekin koloon ja häviävät näkyvistä.

Huh huh, pariskunta on hieman järkyttynyt hiirien vierailusta, mutta tärkeintä oli kuitenkin pitää hiiret poissa makuuhuoneesta. Nyt voi nukkua sentään yön levollisesti.

Verhot

Lotta on ostanut makuuhuoneeseen vaaleat lattialle asti laskeutuvat verhot. Ihanaa saada ikkuna peittoon kun illat pimenevät. 

Mutta kylläpä naapurista kuuluu kova kolina pitkälle iltaan. Mitä ihmettä uusi naapuri rakentelee vanhan Larssonin rouvan taloon? 

Keittiön ikkunasta näkyy hiukan paremmin, mutta pienen verhon takaa on hankalaa kurkistaa vaivihkaa.. Vanha verho on muutenkin ihan surkeassa kunnossa. Seuraavaksi pitää kyllä hankkia keittiöön uusi verho ja mielellään niin muhkea, että sen taakse voi edes hiukan piiloutua. 

Mitä ihmettä: näyttää siltä kuin naapurin portaat siirtyisivät!

Tyhjä pöytä kahvilassa

Juuri kun kahvilassa istuvasta naisesta alkoi tulla kaikille tuttu näky, hän ei enää saapunutkaan. Pöytä oli tyhjillään ja naapurustossa väki kävi vähän väliä katselemassa ikkunoista, joko nainen olisi tullut tutulle paikalleen. Pari päivää kului ihmetellessä, kunnes naisen nähtiin kävelevän katua pitkin kahvilan ohi ja pysähtyvän vanhan rouva Larssonin talon edustalle. Vanha rouva oli jo aikoja sitten muuttanut etelän lämpöön ja talo oli ollut tyhjillään jo niin kauan, ettei kenellekään tullut mieleen, että se voisikin olla myynnissä.

Arkkitehtiopiskelija Ling Mein opinnot olivat ihan loppusuoralla kun hän  oli saanut yllättäen perinnön kaukaiselta kummisedältään. Kummisetä oli seilannut merimiehenä ympäri maailmaa ja tallettanut säästönsä Hongkongin pienimpään pankkiin. Mei oli saanut sieltä puhelun ja kummisedän säästämät rahat. Kummisetä oli rakastanut merta eikä ollut malttanut olla maissa niin kauaa, että olisi ostanut itselleen kotia, vaikka olikin aina kaiholla muistellut lapsuutensa maisemia. 

Mei oli piirtänyt kahvilassa kadun varren taloja kun oli huomannut  suloisen pienen talon jossa ei näyttänyt asuvan ketään.  Pari päivää mietittyään hän oli käynyt ostamassa talon itselleen ja oli nyt valmiina aloittamaan talon  korjaamisen mieleisekseen. 

Vanhojen talojen remontointi pitää aina aloittaa tekemällä tarkat mittaukset.

 Onpa portaat hankalassa paikassa, keskellä lattiaa.

 Kylppärin seinäpaneeli repsottaa aika ikävästi, hmmm..